jeejee

jeejee

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

ZombieWalk Helsinki 2015



ZombieWalk on tapahtuma, jonne aina uhkaan osallistua, mutta meinaan unohtaa. Olin vuosia sitten kertaalleen siellä kävelemässä, jolloin tuli kiirus ja sudin vaan naamaani luomivärejä sekä puin pienen koirani verkkosukkahousuihin. Teemakseni valitsin silloin glamour-zombien.

 photo 251363_1904303898720_6677715_n_zpshabgit07.jpg

 photo 246874_1904304178727_4409707_n_zpsqmjverze.jpg
Kuvat: Marko Saari



Tänä vuonna olin ajoissa bongannut ZombieWalkin ja ajattelin, että nyt on aikaa valmistautua ja suunnitella. Höpsis, kun edellisenä päivänä vasta muistin ja en ehtinyt suunnitella mitään. Sen lisäksi olin vielä katsonut aikataulun väärin ja tuli vähän kiire. Mutta sainpas väsättyä silti ensimmäisen zombie-maskini, kun sitä ennen tehnyt vain ujosti menehtyneen oloisia!

 photo hekeksonpi4_zps450oedp2.jpg

 photo hekeksonpi2_zpsbkilxq7a.jpg

 photo hekeksonpi3_zpshqp1ua0x.jpg


Maskiin käytettiin periaatteessa kahta materiaalia: pirkka wc-paperia ja nestemäistä lateksia. Ja bonuksena toki tekoverta, jota saa ostettua kätevässä suihkepullossa. Maski on siis kasattu veskipaperilla ja lateksilla, sen jälkeen maalattu erinäisillä sävyillä ja suihkittu päälle tekoverta. Lateksi ei haise kovin hyvältä, joten jos on herkkä hajuaisti, niin en suosittele iskemään sitä suoraan nenän alle. Ja lateksia pois ottaessa lähtee samalla ihokarvat, eli saa bonuksena vahauksenkin. Kun nytkytti lateksia irti kaulalta ja heltasta, niin kyllä piti pari kertaa irvistää. Joutuu myös kaksi päivää kylpemään, koska tekoveri ei lähde millään ihosta. Vaatteista se onneksi lähtee 60 asteen pesulla, harmi ettei itseään voi laittaa pyykinpesukoneeseen.

Ja paremman tuloksen olisi saanut, jos olisi laittanut lateksit suun eteen. Mutta valitettavasti ajattelin olla maskissa koko päivän, eli oli hyvä saada edes pillillä juotua ja ujuteltua suuhun palasia karjalanpiirakkaa. Pelkkiin kuvauksiin tehdessä suu olisi hyvä peittää, mutta tällä kertaa näin! Sitten kun aikoo olla ihan ehta zombie eikä tarvitse ravintoa, niin voi laittaa suunsa lateksilla kiinni. Mutta uskoisin, että kun aivojen himo käy liian suureksi, niin pakko ne lateksit olisi siitä repiä lopulta pois. Tai jos haukottelee, niin naama repeää.


 photo hekeksonpi_zps3pfplhmp.jpg


ZombieWalkissa oli paljon hienoja maskeja, mutta en vienyt kameraa mukanani ja partneri oli ylioppilasjuhlissa kävelyn aikaan. Partneri sai sitten After Partyihin pikamaskin, koska olin ostanut liput zombie-alennuksella (muutama euro alea, jos on zombie). Meininki yleisesti oli tosi hyvä, tämmöisiä tapahtumia saisi olla enemmänkin. Erilaisia teemoja voisi keksiä, jotka toimisi laumassa ja joukossa.
Iso kasa... murmeleita? Iso kasa... torakoita? 


 photo jereksonpi_zpsokv7mkjf.jpg

 photo jereksonpi3_zpsfqtoqcry.jpg


Elämäntehtäväni täyttyi, kun tapasin niin monta ilahtunutta ihmistä. Minusta pointti koko hommassa on se, että ihmiset säikähtää ja sen jälkeen naurahtaa. Tuli otettua monta selfietä ihmisten kanssa ja jälkikäteen bongasin itseni useista uutisista. Tuntui siis onnistuneelta tempaukselta, kun oli niin paljon hyvää mieltä ja iloa ilmassa. Illalla keikallakin vielä ihmiset jaksoivat ihmetellä, kehua ja tykästyä. Tarkoituksena ei ollut pelotella lapsia tai häiritä ketään, itse asiassa nuorin zombie taisi olla muutaman kuukauden ikäinen ja vanhemmat toi lapsiaan Ruttopuistoon katsomaan zombeja. Toki jotkut ihmiset tuomitsevat, mutta uskoisin, että vähiten ne lapset, joiden puolesta huudellaan ettei näitä tempauksia saisi tehdä. 

Vielä spesiaali maininta siitä, että After Partyihin pääsi zombie-alennuksella sekä siellä esiintyi Flesh Roxon. Olin niin reipas, että ostin vihdoin bändipaidankin ja ulkomaalainen pääesiintyjä ei vetänyt lainkaan vertoja Flesareiden meiningeille!


12.9.2015 järjestetään Seurasaaressa tapahtuma, jossa voi juosta zombeja karkuun tai olla zombie, joka jahtaa epätoivoisia kirmaajia. Sieltä löytyy myös myyjäisiä, musiikkia ja muuta tapahtumaa. Kannattaa tsekkailla, jos zombiet kiinnostaa ja tekee mieli lähteä lenkille, mutta kaipaisi hieman jotain motivaatiota. Motivaationa voisi toimia esimerkiksi se, että joku haluaa syödä sinun aivosi.

Zero Hour - Post Apocalyptic Helsinki


Oli kiva nähdä kaikenlaisia zombieita ja aion kyllä osallistua tiheämmin näihin keikauksiin. Ideoita nimittäin olisi monia joita voisi toteuttaa. Mallinaamoja ei niinkään, mutta tervetuloa vaikka ennen Zombie Runia meikäläisen penkkiin kaunistautumaan!