jeejee
tiistai 21. huhtikuuta 2015
Kukamitämissähä.
Väsäsin pienen info-sivun, koska blogi heräilee tässä henkiin ja ehkä joku haluaa tietää, että kuka on täällä kirjoittelemassa. Klik:
Kuka?
Toki jos tulee mieleen kysymyksiä, niin kommentti-boksi on sitä varten sekä sähköpostiin voi laittaa uteluita. Mielelläni vastailen kaikenlaisiin kysymyksiin, jahka ne pysyy suhteellisen asiallisina. Älkää siis peljätkö vaan olkaa rohkeita!
sunnuntai 19. huhtikuuta 2015
Black as midnight on a moonless night - Night in Twin Peaks
Minulta kysyttiin, että olisinko kiinnostunut maskeeraamaan näyttelijöitä erääseen mystiseen ja huisiin tapahtumaan. Tapahtumahan oli Night in Twin Peaks, joka järjestettiin Gloriassa 8.-10.4.2015. Totta kai olin kiinnostunut ja muutamien unettomien öiden jälkeen (liikaa suunnitelmia ja visioita päässä) toimin päämaskeeraajana ja laitoimme Danielan kanssa tusinan verran näyttelijöitä valmiiksi lavalle.
Night in Twin Peaks oli jotain täysin muuta kuin yksi näytelmä: koko Gloria oli laitettu uuteen uskoon sisustuksen osalta, oli erilaisia huoneita sarjan teeman mukaan, tarjolla oli kirsikkapiirakkaa ja donitseja sekä livebändi soitti musiikit. Se olikin elämysilta, joka varmasti sai aikaan kylmiä väreitä sarjan faneille ja huhujen mukaan kävijöitä tuli todella kaukaakin nauttimaan suosikkisarjastaan. Hyvällä tavalla ihan älytön projekti eikä voi kuin hattua nostaa järjestäjille!
Pakko sanoa, että kokemuksena ihan järjettömän hieno, koska kaikki paikalla olleet oli mahdottoman mukavia ja rentoja. Vaikka sitä ensin olikin stressaantunut kaikesta tekemisen määrästä, niin ihanat näyttelijät ja järjestäjät tekivät työnteosta hauskaa. Nauroimme, höpisimme ja tunnelma oli koko kolmen päivän ajan railakas. Vähän kuin olisi viettänyt mökkiviikonloppua kavereiden kanssa, mitä nyt oli koko ajan joku meikkisuti kädessä.
Haastettakin löytyi, kun muutama maski vaati suuria muodonmuutoksia. Esimerkiksi agentti Cooperia esittänyt Roope Olenius on luonnostaan vaaleatukkainen sekä hiukset menee nätille kiharalle. Ja Jättiläistä esittänyt nuori herrasmies oli tosiaan nuori sekä puuhkeatukkainen. Mutta mitä sitä ei pystyisi meikillä, glatsaanilla ja vappuspraylla tekemään?
Ei ole pienen Heken riemulla rajaa, kun saa tehdä kolme päivää putkeen mustelmia. Ensimmäisenä päivänä vietiin Ronette Pulaskin mekko ulos, etsittiin lähimmät pensaat ja mullat, jonka jälkeen kieritettiin sitä siellä. Hypittiin mekon päällä ja hinkutettiin siihen tekoverta. Voin kuvitella kuinka järkevältä se näytti, kun kaksi naisihmistä riepoo valkoista mekkoa pitkin multia. Mutta ainakaan ei voi törkyä saada aikaan yhtään sen autenttisemmin.
Night in Twin Peaks oli jotain täysin muuta kuin yksi näytelmä: koko Gloria oli laitettu uuteen uskoon sisustuksen osalta, oli erilaisia huoneita sarjan teeman mukaan, tarjolla oli kirsikkapiirakkaa ja donitseja sekä livebändi soitti musiikit. Se olikin elämysilta, joka varmasti sai aikaan kylmiä väreitä sarjan faneille ja huhujen mukaan kävijöitä tuli todella kaukaakin nauttimaan suosikkisarjastaan. Hyvällä tavalla ihan älytön projekti eikä voi kuin hattua nostaa järjestäjille!
Pakko sanoa, että kokemuksena ihan järjettömän hieno, koska kaikki paikalla olleet oli mahdottoman mukavia ja rentoja. Vaikka sitä ensin olikin stressaantunut kaikesta tekemisen määrästä, niin ihanat näyttelijät ja järjestäjät tekivät työnteosta hauskaa. Nauroimme, höpisimme ja tunnelma oli koko kolmen päivän ajan railakas. Vähän kuin olisi viettänyt mökkiviikonloppua kavereiden kanssa, mitä nyt oli koko ajan joku meikkisuti kädessä.
Haastettakin löytyi, kun muutama maski vaati suuria muodonmuutoksia. Esimerkiksi agentti Cooperia esittänyt Roope Olenius on luonnostaan vaaleatukkainen sekä hiukset menee nätille kiharalle. Ja Jättiläistä esittänyt nuori herrasmies oli tosiaan nuori sekä puuhkeatukkainen. Mutta mitä sitä ei pystyisi meikillä, glatsaanilla ja vappuspraylla tekemään?
Ei ole pienen Heken riemulla rajaa, kun saa tehdä kolme päivää putkeen mustelmia. Ensimmäisenä päivänä vietiin Ronette Pulaskin mekko ulos, etsittiin lähimmät pensaat ja mullat, jonka jälkeen kieritettiin sitä siellä. Hypittiin mekon päällä ja hinkutettiin siihen tekoverta. Voin kuvitella kuinka järkevältä se näytti, kun kaksi naisihmistä riepoo valkoista mekkoa pitkin multia. Mutta ainakaan ei voi törkyä saada aikaan yhtään sen autenttisemmin.
Tällainen projekti vaatii aika paljon improvisointia, jonka luulin aiheuttavan harmaita hiuksia, mutta oikeasti nautin siitä. Joutuu vähän aikaa pähkäilemään, jonka jälkeen saa kuningasidean ja sen jälkeen voi taputella itseään selkään, kun olikin niin viksu. Teatterimaskeerauksessa ei ole rajoja, jos ei itse ala rajoittamaan itseään. Mystisesti maskeeraajan aivot toimivat niin, että katsellessaan huoneessa olevia esineitä ja materiaaleja sitä saa ideoita. Ja kodin kuivatarvikkeet sopivat myös tarpeen vaatiessa.
The Giant.
Leland Palmer.
Audrey Horne.
Man From Another Place.
Ronette Pulaski.
Voin tunnustaa, että torstai tässä projektissani oli yksi elämäni parhaita päiviä. Ja olen kiitollinen, että partnerini oli mukana parina päivänä, jotta saatiin kuvattua making of -kuvia sekä valmiita maskeja. Näitä kuvia vaalin hartaudella hamaan hautaan saakka. Kun projekti oli tehty, niin seuraavan lauantain vietin nukkumalla. Valehtelematta vedin varmaan vuorokauden aikana sellaiset 18h unta kalloon. Voisi kuvitella, että sellainen väsymyksen määrä harmittaisi, mutta ei ollenkaan. On nyt jo ikävä koko porukkaa ja tekisin saman uudestaan ihan salamana. En voi tarpeeksi kehua näyttelijäporukkaa, joten lakkaan nyt kehumasta. Kyllä te tiedätte, te jotka sattumalta olitte paikalla.
Niin kuin teletapit sanoisivat "UUDESTAAN!" ja silmät väpättää vetisinä, jotta saispa vielä saman porukan kasaan kenties jonkun uuden projektin merkeissä. Ja suuri kiitos Danielalle, jonka kanssa maskeeraus sujui todella sutjakkaasti, koska meillä on samanlainen tyyli tehdä sekä persoonat natsaa. Opin paljon sekä on aina mielenkiintoista nähdä, että miten muut tekee asiat.
Muutama linkki vielä loppuun:
Kiitos!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)